Taustoja

Vihdoin ehdin istua alas hetkeksi ja kirjoittaa lupaamiani taustoja suunnitellusta pentueesta.

Miksi Tiuku?

Tiuku saapui Suomeen neljän sisaruksensa kanssa 7-viikkoisena pentuna. Se on yhteisomistuksessa ystävälläni Leilalla Hämeenlinnassa ja täyttänyt kaikki toiveet, joita Leilalla pennusta oli. Pienten lasten perheeseen toivottiin arjessa helppoa, kaikkialle mukana kulkevaa koiraa, jonka kanssa voi harrastaa mutta kiireen keskellä pää kestäisi myös pelkät lenkkeilyt ja tallireissut.

Tiuku on luonteeltaan avoin ja iloinen. Se tulee vaivatta toimeen kaiken kokoisten ja näköisten ihmisten ja koirien kanssa. Se tekee mielellään ohjaajalle muttei takerru. Tiuku on tasapainoinen ja omilla jaloillaan seisova, ehdottomasti nöyrä ja kiltti tyttö muttei kuitenkaan paineistuva tai toimintakyvytön.

Toko on alusta asti ollut sen päälaji, jossa sillä on kisaoikeus kakkosluokkaan. Moottoria sillä on mutta se kuuluu siihen kategoriaan koiria, joka ei tee asioita yksin vaan ne tehdään ohjaajan kanssa yhdessä. Tiuku on myös suorittanut BH kokeen hyvällä arvostelulla.

Luonteessa itseäni kasvattajana viehättää sen helppous. Tiuku on vieraillut meillä ja muissa koiratalouksissa ja vastaavasti Tiukulassa on ollut hoitokoiria. Se sopeutuu mutkatta ja ottaa uudet tulokkaat hyvin vastaan, myös pennut. Se on kotona huomaamaton ja äänetön (äänetön myös työskennellessän), matkustaa vaivatta ja sen hermorakenne kestää ne päivät, jolloin ei treenata. Arki on iso osa koiran elämää. Yleensä bc otetaan harrastuskoiraksi mutta kysynkin aina sekä itseltäni että pennuista kiinnostuneilta, mitä jos tilanne muuttuu niin että ei voikaan harrastaa? Silloin elämä on vain arkea, jota se on muutenkin suurimmaksi osaksi mutta varsinkin silloin sen merkitys korostuu.

Luonteen lisäksi terveys on minulle tärkeä osa kasvatustyötä. Jokaisessa rodussa ja suvussa on jotain ja se onkin yksi kasvattajan tärkeimmistä tehtävistä selvittää taustat ja ynnäillä niitä yhteen halutun kumppanin kanssa. Itse olen lyhyen urani aikana oppinut että kaikkea voi siitä huolimatta tulla täysin yllätyksenä mutta vaikka se surullista onkin, niiden asioiden kanssa on helpompi elää kun ei ole alunperin ottanut isoja riskejä eikä tietoisesti uhmannut terveyttä jonkun muun ominaisuuden vuoksi. Tiukulla on B-C lonkat, johtuen hieman matalasta lonkkamaljasta. Se on 9 pennun pentueesta, josta kaikilla sen sisaruksilla on A-B lonkat. Pentueessa ei ole diagnosoituja OCD tapauksia, selkäongelmia eikä muita luustovikoja, perustuen minulle kerrottuun. Tiuku itsekin on siis kuvattu myös selän ja olkien osalta terveeksi.
Silmäpeilauksen yhteydessä sille on tehty myös gonioskopiatutkimus. Mitä se tarkoittaa, siitä kannattaa lukea tarkemmin vaikkapa yhdistyksen sivuilta ja samalla kurkata myös rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa suosituksineen. Tämä toimii minulla tietynlaisena ohjekirjana, jota pyrin noudattamaan pevisan lisäksi. Tiukun l ä h i suvussa ei myöskään ole muita sairauksia eikä sen vanhempien jälkeläisillä ole (minun tiedossa) terveysongelmia.

Miksi Simba?

En ole ainakaan vielä minkään tietyn linjan kannattaja vaan yksilö ratkaisee. Haluan kuitenkin jollain tavalla säilyttää omissa linjoissani rodun alkuperäisen käyttötarkoituksen, lammaspaimenen, ominaisuudet. Koska Tiuku edustaa ns eurooppalaista sekalinjaa, halusin sille sulhasen, joka olisi joko sekalinjainen tai paimenlinjainen mutta jolla olisi ehdottomasti muiden käyttöominaisuuksien lisäksi myös paimennusominaisuuksia. Sen lisäksi halusin vaalia hyvää luonnetta. Avoimuutta, tasapainoisuutta ja lempeyttä, unohtamatta kuitenkaan moottoria, jonka ei tarvitsisi olla ihan niin esiin kaivettavissa kuin Tiukulla. Tämän jälkeen piti vielä huomioida terveys, lonkat edellä, Tiukun C lonkasta johtuen. Pitkien keskusteluiden jälkeen Simban kasvattajan Marikan kanssa, päätin ottaa yhteyttä omistaja Merjaan.Tätä ennen toki vielä kyseli Simbasta tutuilta, jotka kaikki kuvailivat sitä juuri niinkuin Marikakin oli kertonut. Hyväluonteinen, avoin ja reipas koira.

Itselläni jalostusvalintoihin vaikuttaa myös intuitio. Vaikka yhdistelmä näyttäisi paperilla miltä, sitä pitää tulla tunne että tämä on hyvä juttu, ihmiset koirien takana mukaanlukien. Kyllä, luitte oikein. Minulle tämä on harrastus ja vaikka koirat näyttelevt siinä isoa osaa, pitää myös mukana olevien ihmisten olla sellaisia, joiden kanssa ajatukset menevät yksiin ja juttu luistaa hyvällä huumorilla höystettynä.

Tavatessa Simba on ollut juuri sellainen kuin minulle on kerrottu. Avoin ja ystävällinen, todellinen herrasmies myös Tiukun kanssa. Simba on suhteellisen kookas uros ja työskentelee hyvin lampailla. Paimennuksesta onkin tullut sen päälaji, vaikka silläkin on kisaoikeus tokossa avoimeen luokkaan ja BH koe suoritettuna. Silläkään ei ole ongelmia erilaisten alustojen tai äänien kanssa ja siinä missä Tiuku, on myös Simba mutkaton arjessa. Se asuu Espoossa ja ontottunut kaupungin meluun ja liikenteeseen, vaikka viettääkin vapaa-aikansa pellolla.

Simballa on A-B lonkat, selkä ja olat terveet. Myöskään Simban pentueessa ei ole OCD tapauksia, ja kaikki ne, joiden selkä on virallisesti kuvattu on kuvattu terveiksi, lisää voi lukea kasvattajan sivuilta http://woollandia.weebly.com/myrsky-tiikeri-pentue.html . Simban isällä Mirkillä on Suomessa toinenkin pentue kennelissä Myytin. Myöskin tuon pentueen kaikki pennut ovat olistaan terveitä ja selät kuvattu terveiksi. Mirkillä on tietojeni mukaan yksi (?) epilepsiajälkeläinen mutta myös useampi pentue.
Molemmat vanhemmat ovat myös CEA vapaita, eli myös tulevat pennut ovat. Tiuku on sukunsa perusteella TNS ja CL vapaa, eli näiltä osin pennut ovat korkeintaan kantajia. Simba on lisäksi käynyt näyttelyssä saaden laatuarvostelu erittäin hyvä.

Simban sukulaisia olen tavannut enemmänkin ja pitänyt niistä kaikista. Samoin olen tavannut Tiukun molemmat vanhemmat ja useita sisaruksia, kaikki miellyttäviä luonteeltaan.

Seuraavaksi kirjoitan siitä, mitä pennuilta odotan :)